Näytetään tekstit, joissa on tunniste dialogi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste dialogi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 31. tammikuuta 2020

”suunniteltu
          kirjoitusluonteiset ja
litroista litroista litroista litroista teosta.
     Pakarat ja lajityyppejä.  Ne eivät toista litroista
        litroista litroista
litroista litroista lihaisat, naisena. Tällöin
        aikeessa, koska
    myös
      jumalamme.
Kunnes
       katsomme kohotettuun käteen, jossa viinin aikeessa, voisi
   yhtään ne eivät ole yhtä hyvin
olla minä hetkenä tahansaitsisi
yhtä hyvin ole sanottu,
kumpi ajankohta on jo romaanihanke onnistuu
         fragmenttina, kokemisen
   vain
        minä
hetkenä tahansaitsisi suvaittu. Irroneen peniksena. Tällöin
    aikeessa, koska
myös pysyy sellaisellistua
julkaista litroista litroista
te


Kollaasi ja cut-up samoista lähteistä kuin edellä.

torstai 30. tammikuuta 2020

myös
pysyy sellistua
        julkaistua
         julkaista teosta. Pakarat ja
sikäli
    päivämään ne eivät ole yhtä
hyvin
olla ”suunniteltu kirjoitusluonteiset ja lajityyppejä.  Ne eivät toista teosta.
Pakarat
        ja
      ilmeen ja siis olla
         ”suunniteltu
         kirja”,
        melkein
ole yhtä hyvin olla ”suunniteltu
kirjoitusluonteiset ja litroista teosta. Selkä on
  jo romaanin aikeessa,
voiman aamunkoitostunut;
        se on
          huomattaa
       itsessä itsessä näkee
  vielä jälkiä
alkaa myös pysyy sellainettuun käteen, ja litroista teosta. Pakarat
       ja lajityyppejä.

  Ne eivät
      toista litroista teosta.
Pakarat ja ilmoitusluonteiset ja ilmeen
    ja rinnalla.
      Mutt


Kollaasi ja cut-up samoista lähteistä kuin edellä, poistettu ainoastaan virke, jossa suora viittaus Barthesiin.

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

uusi
      lajityyppejä. Kortistokortteihin
peniksena.
       Tällöin
aikeessa, erityisesti
          Barthes
par Barthes par Barthes
par Barthes par Barthes par
Barthes par Barthes par Barthes par
Barthes par Barthes par
Barthes
par Barthes
      par Barthes par Barthes par Barthes
par
      Barthes
par Barthes par Barthes par
        Barthes par
  Barthes par Barthes par Barthes par Barthes
          par Barthes par Barthes par Barthes par Barthes par Barthes par Barthes par Barthes
    par
  Barthes
par Barthes par Barthes
    par
      Barthes par Barthes par Barthes
par
    Barthes par Barthes par
Barthes par
Barthes par Barthes par Barthes par Barthes par Barth


Editoimaton, koneen tuottama kollaasi ja cut-up, jonka lähteinä Juha-Pekka Kilpiön essee "Muistiinpano: Roland Barthesin Vita nova" sekä Erkka Filanderin ja Kristian Blombergin dialogi "Pisaroita huojuvan jumaluuden varjosta". (Kun konetta pyytää tuottamaan uuden version samasta tekstistä, tulos on kerta toisensa jälkeen muuten sama, vain ensimmäiset puolen kymmentä riviä vaihtelevat.)

tiistai 28. tammikuuta 2020

Twyla tekee miten ne ovat kuin sitä veden avulla. Esimerkiksi Bargellossa epämaailmassa on. Fantail kiertäällä ehkä huomenna ui. Näkee koira yllä siunauksen ympärille. Sen iho on varjoja ja väliin antautuneesti, ettäisi kulkea, tuossa on sittenkin sekä hiki. Värejä ehkä hiki. Värejä että väliin Fantail kiertään kuinka yllä ehkä huomenna ui. Näkee mitä poistuu, toistuu, koira yllä siunauksena ja pää minut. Polkuani ei saista heijastuu, katoaa, lihassa epämaailmassa, tuossa.

Antiikin jäällä että värejä ehkä hiki. Värejä ehkä huomenna ui. Näkee miten ne ovat kuin sittenkin patsaista heijastuu muutakin joka puolestaan. Ajattelen kuin sekä värejä ehkä valtaamien jalansijojen avulla. Esimerkiksi Bargellossa on kukkuloita laskokset.

Twyla tekee koira alassa takaisin. Twyla tekee mitä värejä että värejä ehkä hiki. Väreistosten tään huuhtoutuneesti, että siunauksen ympärille. Sen iho on tulossa.

Twyla tekee miten rinteillä miten ne ovat kuinka ylös ihan niin Fantail kiertääkin. Kun käyn ylhäällä mietin onko täämistä väliin antautuneesti, ettäisi kulkea, tulee virta vastaan. Ajattelen kuinka ylös ihan niinkuin renessa on. Fantail kiertäällä on hiottua niinkuin mustavalkoisessanssivaatekappaleiden laskokset.

Antiikin jään kukkuloita laskokset. Antiikin pitäältäväksi, kuin renessanssivaatekappaleiden laskokset. Antiikin joku, katoaa, lihassa epämaailmassa, tuossa on sitä poistuessa epämaailmassa on sitä askel ei vain loputtomasti alas, kolinaa jostain, mutta se on sitä askel ei saista heijastuu muutakin jäällä ehkä hiki. Väreistä peittäisi kulkea, tuossa epämaailmassa on sitä askel ei vain loputtomasti ala ja miten ne ovat kuin renessanssivaatekappaleiden avulla. Esimerkiksi Bargellossa on. Aantautunut marmorin ikuisuuteen ehtii tottu samaa pohjaa jonka ylös ihan niinkuin renessa epämaailmassa epämaailmassa takaisin.



Kollaasi ja cut-up Pauliina Haasjoen Twitterissä julkaisemista vanhoista päiväkirjamerkinnöistä sekä Erkka Filanderin ja Kristian Blombergin yhdessä kirjoittamasta tekstistä "Pisaroita huojuvan jumaluuden maljasta".