Tuleva kirja,
ei kenenkään kirjoitus.

Pysyvä todiste
huojuvasta sanasta.

Kevyen liikenteen ja öljytankkerien väylät
eivät ehkä risteä missään.

Anna meidän sataa
kunnes vesi on kirkasta.

Toisaalta koko planeettaa
koskevia ilmiöitä ja niiden keskinäisiä kytkentöjä

on vaikea kielellistää
kokemuksellisesti mielekkäällä tavalla.

Vaivatta ilmassa riippuen,
lintuna ilman kykyä lentää.

Paikasta tulee sisältöä
ja sisällöstä paikka.

Ja pisteet maaperään
kylvettyjä siemeniä,

tunteita ajatuksista
ja ajatuksia tunteista.

Niinpä kaltaiseni kopiot
yrittävät pelastaa sinut itseltäsi.

Kynä ja kumi työstävät ajattelua
yhtä aikaa ja peräkkäin.

Tuottaa kitkaa ja häiriötä,
kammeta auki mustia laatikoita.

Imeyttää musteen merkitystä
kirjaesineen kudoksiin.

Mehiläinen vastaa viestiin,
mielialani koirankorva

liittyykö siihen syyllisyyspuoli
silkan rationsa komennossa

Tähdet ei näy,

pimeä kohta.

Purettava talo,

ikävä kieltä.

kirjan kelvoton tomumaja
kirjainten maailmassa

suikaleiksi leikeltynä
ja uudeksi liimattuna

Ja niin sana koostuu
tulevista määritelmistä

aina vain sakeampi
salakirjoitus

mitä tahansa
mihin kohtaan tahansa

lukijan kädenjälki
tekijän kädenjäljessä

Sisältö asuu samaa maailmaa,
olen ollut syvällä suussa.

On halu kulua
ja aikomus päätyä puiden joukosta puiden joukkoon.

Tuleva kirja
hyvän hajaantumisen partaalla.

Esine paperista vai sanoista,
vastarintaa epätahdissa.

Kun kuuntelet ja äkkiä kuulet,
kuvittelen tuntevani kuinka kosket.

Hajaantumisen partaalla
välineet tulevat väliin.

Olemme yhtä ja samaa elävää olentoa
ja tehty kaikesta mitä kieli on.

Arvailtavaksi jää, onko ihminen mitä on
läpikotaisin vai pelkkä sana.

Lukeminen on kirjainten laskemista
pään sisälle ajatusten sekaan.

Yltä ja alta annettuja enteitä jotka kykenevät
kuljettamaan kenet tahansa minne tahansa.

Sade syntyy palapelinä
ja te sadatte.

Kuunnelkaa.
Liuos vai mosaiikki?

Sanoja kartteleva kieli,
pyhän lehmän häntä.

Täydellistä merkityksen puutetta
ei voi saavuttaa, ei säilyttää.

Kaikkea tulee muistiin,
kun kohotan ilmeeni valon säteisiin.

Runolla on keinoja,
joilla se näyttää asiat kokemuksina.

Mutta on, on pieni kova pala
toivoa ja tulkinta

ja teksti vastauksena
toiseen tekstiin.