Mehiläinen vastaa viestiin,
mielialani koirankorva

liittyykö siihen syyllisyyspuoli
silkan rationsa komennossa

Tähdet ei näy,

pimeä kohta.

Purettava talo,

ikävä kieltä.

Olemme unia joilla on nimet,

pohjimmiltaan samanlaisia

Luonto väärällä kielellä,

itse olemisessa piilevä kuka

Elää kysymyksessä,

kun ääriviivat alkavat liikkua

Kun kaikki reitit on kuljettu,

miten me elämme täällä

Sinä taivutat pimeyttä sormillasi

ja tästä alkaa veden ääni

yhden jos toisen asian

harsoinen syntaksi.

Ja sitten, oikeasti
seinään avautuu aukko

toisia huoneita,
näkemättä seinien läpi

pimeissä tiloissa
vettä ja ihmisiä

selittää veden
selittää tunteet

                          sanoja tapailevat 

 

hengen ja aistien ravistuksista
sydän surua täynnä